Saame – Ylin taso – Tekstin ymmärtäminen

  • Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Vääristä vastauksista ei rangaista.
  • Monivalinta- ja oikein-väärin-tehtävissä vain yksi vaihtoehto/väittämä on oikein.
  • Monivalinta- ja oikein-väärin-tehtävät vastataan erilliselle vastauslomakkeelle (ks. täyttöohje).
    Huom! Vain vastauslomakkeelle merkityt vastaukset otetaan arvioinnissa huomioon.
  • Avointen kysymysten vastaukset kirjoitetaan tehtävävihkoon. Kirjoita selkeällä käsialalla.

Lue lisää tekstin ymmärtämisen osakokeesta täältä.

Finnmárkorittu mearrasámiid guollebivdu lea áigahaš. Čálalaš gálduid mielde mearrasámit leat bivdán rittuid ja vuonaid juo ovdal jagi 900. 1200- ja 1300 -logu rádjái dušše mearrasámit bivde dáin guovlluin, muhto hanseahtagávppi geažil go davveguovlluid márkanguolásteapmi guottihišgođii, orrugohte maiddái dáččat guolásteami dihte seamma guovlluide. 1600-1700-logus njiejai dáččáguolásteddjiid lohku. Dáččaguolásteddjiid lohku lei laskan 1500-logus. 1600-logu rájes vuohttu maiddái, ahte dáčča guollebivdit báikkaiduvve rittuide, mearrasámi guolásteaddjit fas koartilaste olu vuotnagáttiin.  Guolástanbáikkiin ii lean vátnivuohta ja 1850 rájes vuhtto, ahte iešguđet álbmotjoavkkut fidnáruššagohte iešguđet guovlluin, iešguđet áiggiid ja iešguđetlágan bivdoneavvuiguin.
 
1900-logus dagahii ođđa reaidogeavaheapmi ja sierra loatnafoandda ásaheapmi Finnmárkku guolásteddjiid váras dan, ahte erohusat bivdovejolašvuođain iešguđet joavkkuid gaskkas sturro ain eanet. Sámi vuotnabivdiide lei váttis oažžut loanaid oastit ođđamállet fatnasiid, go loatna ii gokčan go oasáža oastinsupmis. Báikkálaš gávpeolbmát sáhtte ekonomalaččat veahkehit, muhto sii gádjaledje dáčča guollebivdiid.
 
Mearrasámit leat árbevirolaččat guolástan unnit fatnasiiguin go dáčča guollebivdit. Ruošša ja sámi guolásteddjiid stuora lotnolašgávpi nogai go ruošša gávppálaččat fuomášedje ahte gánnáhii baicca boalváruššat guolásteddjiiguin, geat bivde fávleleappos stuora láivviiguin. Go gávpeverddet dahke nu, de masse mearrasámit dehalaš oasi sisaboahtovuođus.
 
1980 –logu loahpas ásahuvvui vuogádat, masa mearriduvvojedje fanasearit ja maksimálaearit. Muddemat čuhce sakka dábálaš vuotnabivdui, man stuorimus joavkun sápmelaččát ledje. Jus áiggui dábuhit fanaseari, de galggai leat bivdán dihto guollemeari golbma ovddit jagi. Sii, geat eai deavdán fanaseari eavttuid, šadde baicca searvat maksimálaearreortnegii, mii lei mihá heajut. Dat attii mihá unnit sisaboađuid go fanasearreortnet. Mearrasámit dovde, ahte sin duohta vejolašvuođat searvat guollebivdui seamma ládje go eará bivdiin, rivvejuvvojedje sis eret.
 
Gáldu čála, álgoálbmotvuoigatvuođaid áigečála